Puolen vuoden yhteenveto

Toinen yö peräkkäin, kun herään aamuyöstä, unta enää saamatta. Näin tapahtuu minulle yleensä silloin, kun on monta rautaa tulessa, paljon muistettavia asioita tai on tapahtumassa jotain kivaa. Tällä kertaa syynä valvoskeluun on varmaankin Suomeen matkustaminen ylihuomenna, mikä onkin tosi kiva juttu! 

Eilen kirjoitin omakohtaista listaa Suomessa ja Shanghaissa asumisen plussa- ja miinuspuolista. Olen kyllä huomannut, että kokemukset vaihtelevat, mutta jotakin yhteisiäkin mietteitä suomalaiset ekspatit jakavat. Varmasti ihan jokainen täällä asunut suomalainen arvostaa Suomen puhdasta ilmaa. Viime aikoina täällä on ollut kovin saasteista, eilenkin ilma oli "very unhealthy" ja sen kyllä huomasi ihan katsomalla eteensä. Poikkeuksellisesti tulin hieman huonovointiseksikin, sillä juutuin joksikin aikaa tunneliin ruuhkaan pakokaasujen keskelle. Yleisesti ottaen en itse ole kovin aktiivisesti seurannut ilmanlaatua muuta kuin havainnoimalla ikkunasta. 

Tässäpä listaa omista kokemuksistani, satunnaisessa järjestyksessä. 

Suomessa asumisen hyviksi puoliksi koen: 

• puhdas ilma, puhdas ympäristö, luonto lähellä, neljä kaunista vuodenaikaa 
• turvallinen ja puhdas ruoka, puhdas vesijohtovesi, kaupasta kuin kaupasta saa kaikki aterian ainekset ja arkipäivässä tarvittavat asiat, hieno valikoima arvostamiani maitotuotteita ja kevyttuotteita 
• äidinkieli ja tuttu tapakulttuuri, ymmärtää ja tulee ymmärretyksi, väärinkäsitysten ja selvittämisen määrä paljon pienempi, tietää miten toimia
• yksinkertaisuus kaupanteossa, kiinteät hinnat, ei myydä niin paljon huonolaatuisia tuotteita, tuotteissa tiukempi valvonta
• ystävät ja sukulaiset, sosiaalinen kanssakäyminen (no tietysti)
• voisin olla työelämässä, tauko työssäkäynnistä aiheuttaa kasvavaa epävarmuuutta pääsystä kiinnostaville työmarkkinoille jatkossa
• asuintalot ja muut talot lämpimiä, lämmintä vettä tulee aina hanasta
• etäisyydet lyhyempiä, kävellen pääsee vaikka sun minne
• ei netti- ym. sensurointia    

Shanghaissa ekspattirouvana olemisen hyviä puolia ovat olleet: 

• näkee uutta ja erilaista elämänmenoa ja kulttuuria
• kuntosali on lähempänä kuin koskaan ja on ollut hyvin aikaa käydä siellä
• muut Aasian kohteet lähempänä, helpompi matkustaa niihin
• joitakin ruokaravintoloita tulee ikävä, esim. Ajisen ramen
• eksoottisia hedelmiä hyvin saatavilla kohtuuhintaan
• taksilla ajaminen halpaa 
• ei loskaa
• uuden kielen opiskeleminen on mielenkiintoista

Tuntuu, että monta muttaa voisi lisätä. Aion tehdä ärsytyslistankin, mutta en nyt. Olen viihtynyt täällä Shanghaissa varmaan huonommin kuin moni muu, koen olevani tässä suhteessa vähän erilainen. Tiedän, mitä kaikkia mukavia kokemuksia ihmiset ovat täällä saaneet, enkä haluaisi olla turhan valittaja. Mutta onko se nyt loppujen lopuksi kauhea ihme, jos 30 Suomessa asutun vuoden jälkeen on hankala tottua erilaiseen elämään? Saavutetuista eduista on vaikea luopua... vai miten se meni.

Suomi on yltäkylläisyyden maa, jossa toisaalta on paljon vikaakin. On heitteille jätettyjä mielenterveyspotilaita, rasismia, alkoholismia... on jonkin verran tietysti vilunkipeliä esimerkiksi raksoilla ja remppafirmoissa ja sen semmoista. Mutta minulla on ollut hyvä olla ja elää Suomessa. Haluan olla juurtunut johonkin paikkaan. Monien muuttojen jälkeen Itä-Vantaasta on tullut minulle rakas koti. Minusta ei siis taida olla Afrikkaan lähtijäksi, niin kuin joistakin hyväsydämisistä tuttavistani, joita ihailen, vaikka heitä motivoi ihan muu kuin ihmisten ihailu. Kunpa olisin niin rohkea ja epäitsekäs, että tekisin kaikkeni maailman muuttamiseksi oikeudenmukaisemmaksi paikaksi. Mutta en ole. Yritän vain elää hyvää elämää. Ehkä kotoa käsin paremmaksi ja epäitsekkäämmäksi ihmiseksi tuleminen on helpompaa. Mutta ehkä maailman murheet on siellä vain helpompi unohtaa.

Chocolate f***ing Wonderland

Chocolate chefs from around the world have come together in China to showcase their elaborate cocoa creations and give visitors a chance to admire, and taste, their artworks.

From re-creations of costumes and props from famous musical productions to Mayan-themed cocoa stations, chocolate lovers have an assortment of experiences to choose from to tantalise their tastebuds. (http://bigpondnews.com/articles/OddSpot/2013/01/19/Chocolate_wonderland_opens_in_Shanghai_837141.html)

Ärräpää pääsi, kun en vielä toisellakaan yrittämällä päässyt Shanghaihin avattuun Suklaamaahan. Luin, että Shanghaissa olisi joku hieno näyttely, missä on tehty suklaasta kaikenlaisia pienoismalleja ja isompiakin teoksia. Näin itseni siellä hyppelehtimässä ja kuolaamassa, untakin jo näin tästä ihanuudesta. Netin kuvat antoivat odottaa paljon (linkissä esimerkkejä).

Viime sunnuntaina lähdimme sitten paikan päälle. Googlasin äkkiä osoitteen ja otimme taksin, mutta eihän siellä perillä mitään suklaamaata ollut. Samantapainen näyttely oli ollut siellä vuosi takaperin, selvisi myöhemmin. Tämä oli siis oma mokani, kun en ollut tarkkana nettiartikkelien päivämäärien kanssa. 

Kotona selvittelin asiaa ja luin netistä ja tänään varmemmalla pohjalla otimme uuden yrityksen. No, suklaa wonderland löytyi, lipunmyyntikoju oli auki, mutta paikalla olleet kaksi lipunmyyjää sanoivat, että juuri nyt emme voi myydä lippuja. Voitte varata lipun internetistä. Yritimme selittää, että emme osaa varata lippua kiinankieliseltä nettisivulta, mutta se ei auttanut, vaan vastaus oli hymyileväinen pahoittelu. Tällä hetkellä tilanne oli kuulemma tämä. 

Lippukoju, josta ei saa lippuja, tuntui erittäin kiinalaiselta. En oikein osaa selittää, miksi. Täällä on vaikea ymmärtää joustamattomuutta tai joitakin turhilta vaikuttavia sääntöjä. Toisaalta kyllähän Suomikin on pykäliä pullollaan, mutta eivät ne minua siellä haittaa, kun osaan yleensä toimia ja ymmärrän selityksen. Täällä en osaa. Ehkä tässä saa jotakin perspektiiviä siihen, millaista muualta tulleilla on Suomessa. Toivottavasti muistan näistä tuntemuksista jotain sitten joskus, enkä sorru Suomi-rakkaudestani ajattelemaan, että kaikki muka toimisi ongelmattomasti.

                                         -------------------------------------------

Asuntokatselmus jatkui tällä viikolla. Maanantaina kaikki asunnot olivat huonoja ja olin todella valmis heittämään hanskat tiskiin. Esimerkiksi eräässä asunnossa seinässä oli suuret halkeamat. Kysyin, onko seinä märkä. Kuulemma pinta on ihan kuiva, mutta sisältä saattaa olla vähän märkä. Edellisen asukkaan aikana on kuulemma kolme-neljä kertaa korjattu jo sama kohta, mutta yhä vain pinta murtuu. Mutta ei se mitään, huonekaluthan täällä on ihan kivat... Tai jos asunto haisee viemärille, niin syy on kuulemma se,. kun se on ollut nyt viisi päivää tyhjillään. Että tuulettaa vähän, niin se varmaan lähtee. No niin varmaan. Kierroksen päätteeksi agentti kehtasi sanoa minulle, että ihan kuin minulla olisi vähän vaikeuksia päättää. 

Tiistaina kuitenkin jatkoin sitkeästi asuntojen kiertämistä. Aluksi katsoimme pari hienoa asuntoa, vain todetaksemme, että nämähän menevät yli meidän budjettimme. Ja toinen asunnoista on itse asiassa jo menossa jollekin muulle (kyllä kannattaa käyttää tällaisissa kohteissa). Lopulta kävimme kuitenkin muutamassa hyvässä asunnossa, joista paras on tulossa meille. Tosin täällä mitä vain voi tapahtua, joten vielä asiasta ei jaksa oikein innostua. Jos kuitenkin muutto realisoituu, niin tuleva koti on 51.kerroksessa ja vaikutti paremmalta kuin nykyinen. Ikävä kyllä metro ei ole sen lähempänä, mutta tässä vaiheessa ihan sama. 

Täällä asuntoagenttien taktiikka näyttää olevan väsytys. Todella ärsyttävää, että pitää rampata paskapaikkoja ensin läpi. Agentti ei ollut nähnyt asuntoja ensin, hän vain näytti mahdollisimman paljon asuntoja välittämättä siitä, vastaavatko ne meidän kriteerejämme. Lisäksi agentilla ei ollut asuntoihin avaimia, vaan jouduimme vähän väliä odottamaan vuokranantajan edustajaa saadaksemme oven auki. Tulipahan käytyä, ja aikaahan minulla on. 

 

Asuntoa etsimässä

Tänään vietin päivää tutkaillen, löytyisikö lähialueilta meille uutta kotia. Vuokrasopimuksemme katkeaa  helmikuun lopussa ja meillä on halutessamme mahdollisuus vaihtaa asuntoa tai jatkaa tässä.  En panisi pahakseni, jos löytäisimme hyväkuntoisen ja miellyttävästi sisustetun asunnon, mutta tänään niitä ei liiemmin ollut tarjolla. 

Asuntoagenttimme kierrätti minua samantyyppisissä murjuissa kuin reilu vuosi takaperin. Neliöitä oli yllin kyllin ja liikaakin, mutta sillä ei ole merkitystä jos seinät kupruilevat, asunnossa haisee epämääräiselle tai se sijaitsee kaukana kaikesta. Näillä vuokrahinnoilla odottaisi jotakin vastinettakin... jos kämppä on paskassa kunnossa, niin olisipa edes jotain vanhan ajan charmia tai sitä tunnelmaa, mihin ihmiset rakastuvat vanhoja rintamamiestaloja ostaessaan.

Olin toki etukäteen kertonut toiveitani asunnosta, mutta ne olivat kaikuneet kuuroille korville. Yksi asunnoista oli kuitenkin kuin ihmeen kaupalla toivomani kaltainen. No, siinä asunnossa neuvottelut olivat jo menossa, ja onkin erittäin epätodennäköistä että me saisimme asuntoa. Ainakin tein hyvän asunnon avulla selväksi, että sen tyyppistä etsitään, eikä huonokuntoista, yli-isoa asuntoa. Kierrosta jatketaan lähiaikoina. 

Shanghain asunnoissa on yleisesti ottaen monia epäkohtia, jotka helposti jäävät aluksi huomaamatta. Home on yleinen ongelma ja korjausmiehet voivat korjata asian esimerkiksi maalaamalla homeen päälle. Rakentamisen laatu on huonoa. Hirveästi täällä rakennetaan ja olevinaan hienoa, mutta viimeistelyt jäävät tekemättä ja talot näyttävät jo viiden vuoden jälkeen rapistuneilta. Mitään eristämistä ei ilmeisesti taloissa harrasteta, niin tavattoman kylmä niissä ilman lämmitystä on. Koulussakin ollaan aina takki päällä. Näin koululla, kun yhden luokkahuoneen lattiaa uusittiin, ja suoraan maalattian päälle aseteltiin laatat. Kylpyhuoneissa on poikkeuksetta täysin suora lattia ilman vähäistäkään kaatoa, joten jos et käytä lastaa, vesi jää lillumaan lattialle seuraavaan suihkukertaan saakka.
 

Lavuaarin tueksi sopii vaikkapa puukeppi.

Asunnossa oli uunikin ja sille aika mielenkiintoinen kotelo.

Tässä näkyy nykyinen suihkumme. Seinäaukkoa ei suotta ole jaksettu tiivistää.

Suomessakin paljon kuulee rakentamisen ongelmista, että ei kai se ihan yksinkertaista ole. Talon pitäisi hengittää, mutta olla energiatiivis. Voin kertoa, että täältä Shanghaista sitä vastausta ei ainakaan ole tulossa.

Panda, banana, monkey

Xin nian kuiai le, hyvää uutta vuotta! Vuosi vaihtui, mutta varsinaiset uuden vuoden pirskeet ovat Kiinassa vasta edessä. Meikäläisten uusi vuosi ei täällä tuntunut missään, eikä Rollenkaan tarvinnut raketteja pelätä. 

Helmikuussa kiinalaiset siis alkavat viettää käärmeen vuotta. Työpaikoilta on kiinalaisen uuden vuoden aikana viikon loma. Se on monille kiinalaisille ehkä jopa vuoden ainoa aika, jolloin he lähtevät maalle tapaamaan perhettään. Kiinalaiset saavat silloin suurimman osan vuoden aikana ansaitsemastaan palkasta, ja sen he kuljettavat perheelleen, kuulemma käteisenä rahavöiden tms. avulla. 

Tuo viikko olisi tavallaan mielenkiintoista viettää täällä Shanghaissa, nähdä millaista tulee olemaan. Olen ymmärtänyt, että kaupunki autioituu aika tavalla. Kiinalaiset matkustavat kotiinsa ja ulkomaalaiset käyttävät lomaviikon matkustamalla muualle, minäkin olen silloin Suomessa. Tästä huolimatta joku jäänee tännekin paukuttelemaan raketteja jatkuvalla syötöllä. 

                                                            ------------

Syyslukukautemme Donghua yliopistossa päättyy huomenna, kun saamme kurssitodistukset. Maanantaina meillä oli kuuntelu- ja kirjallinen koe, eilen vielä suullinen koe. Kokeisiin tuli kerrattua koko syksyn opinnot, joten sanastokin on tällä hetkellä mukavasti hallussa. Täytyy pitää siitä kiinni, merkit tuppaavat unohtumaan helposti. 

Minulla oli suunnitelmana ottaa tammikuulle neljän viikon talviohjelma, jolloin kiinaa olisi ollut maanantaista perjantaihin neljä tuntia päivässä. Päätin kuitenkin tässä välissä hyödyntää expat-pakettiin kuuluvan opetusmahdollisuuden, joten toistaiseksi jatkan kotiopettajan johdolla kahdesti viikkoon. Kevätlukukausi yliopistolla alkaa helmikuun lopulla. 

Kuva sivulta http://www.japanprobe.com/2009/08/26/test-do-you-think-like-an-asian/

Opettaja kertoi tänään vähän kiinalaisesta ajattelutavasta. Hänen jakamansa esimerkki oli mielenkiintoinen, ehkäpä joillekin tuttu jo entuudestaan. Ajattele, että sinulle näytetään seuraava kuva, jossa on panda, apina ja banaaneja. 

Jos sinun pitäisi jakaa nämä kahteen ryhmään, miten jakaisit? Minä jakaisin niin, että panda ja apina tulevat samaan ryhmään ja banaanit erikseen. Eläimet ja kasvit, tietenkin. No, 90 % aasialaisista kuitenkin jakaisi pandan erikseen ja apinan banaanien kanssa. Panda on rauhallinen ja tykkää möllöttää itsekseen, apina taas tykkää syödä banaania. Aasialaiset ajattelevat asioita enemmän niiden välisten suhteiden kautta, kun taas länsimaisille erilaiset luokittelut ja kategoriat ovat tärkeitä.Täytyy vähän googletella lisääkin tästä aiheesta tehtyjä tutkimuksia, ihan kiinnostavaa. 

                                                            -------------------------

Meidän klubitalolla on nyt ollut kivasti sellaisia ryhmäliikuntatunteja, joissa minäkin tykkään käydä. Esimerkiksi fitball on tosi kiva. Olen vähän jutellut Apple-nimisen ohjaajan kanssa. Hänen mielestään minä olen tosi huvittavan näköinen; niin söpö. Ikäni hän arvioi noin 17-vuotiaaksi. Häntä aina alkaa naurattamaan, kun tulen tunnille. Se ei haittaa :)

Itse sain jälleen kerran huumoria, kun luin klubitalon tammikuun esitteestä joulujuhlasta. Kirjoitan tekstin tähän ihan sellaisenaan. 

Snow drops , we take the beautiful mask ,  in which we look forward , Christmas comes.Standing it for a long time with the heart, the clubhouse made the  " Thanks Christmas Dinner Party"  . According to this way to make the best wisher to you on this festival, let the service of clubhouse warm the heart.As that night, there are many gift and program in the part-night. With the Christmas music we dance, Sumba, Latin, Waltz and so on. A soft light form the Christmas light cut the sky. Hey! It'   s Christmas! Will memo this beauty? We wish you are Merry Christmas!