Kavereita kylässä ja luokkakaverit kuvassa

Ryöstän pienen hetken päivittääkseni blogin pitkästä aikaa, vaikka meillä on täällä vieraita. Edeltävän viikon odotin heitä kovasti ja viimeisenä yönä en meinannut malttaa nukkuakaan. Sunnuntaiaamuna sitten lähdin vähillä unilla hakemaan tyttöjä lentokentältä ja ajelin vahingossa metrolla edestakaisin, hädin tuskin ennätin heitä vastaan. Ilo oli kuitenkin suuri, kun viimein lentokentällä kohtasimme. Vaikka ystävieni näkeminen oli tietenkin tärkeintä, niin matkalaukuissa tuli minulle myös monia ilahduttavia ja tarpeellisia tavaroita, kuten hiusväriä, suklaata ja suomenkielistä lukemista.  
 
Merin ja Murun kanssa olemme kiertäneet vanhassa kaupungissa, feikkimarkkinoilla ja lähikulmilla. Pilvenpiirtäjät eivät oikein innosta, vaan enemmän katutason elämä. Jokainen on päässyt tinkimisen makuun ja onnistunut tekemään mieluisia ostoksia. Mm. huiveja, laukkuja, vaatteita ja kenkiä on tarttunut niin vieraiden kuin emännänkin mukaan. Tytöt ovat ihastelleet tuoreiden hedelmien tarjontaa. Mangokausi ei valitettavasti ole menossa, mutta Murun opastamana olen maistellut uusina tuttavuuksina sokeriruokoa ja mangosteenia. Kauppiaita on hämmentänyt sekalainen porukkamme: ainoa aasialaisen näköinen ei puhu kiinaa ja kaikkein vaalein henkilö (minä) yrittää sitä vaihtelevalla menestyksellä sönköttää. 

Teekaupassa maistelemassa

Kiinan kielen taitoni karttuu kovaa vauhtia, vaikka edistyminen tuntuukin hitaalta. Maanantaina meillä oli mid term exam, jossa meidän piti jo kirjoittaa 100 merkin "aine". Tuossa katkelmassa osasin kertoa itsestäni ja perheestäni, opiskelustani ja ystävistäni. Varmasti koko luokkamme kirjoittamat katkelmat olivat hyvin samanlaisia sanavaraston pienuudesta johtuen. Opiskelumme on erilaista kuin monessa yksityisessä kielikoulussa, jossa keskitytään pelkästään suulliseen kielitaitoon. Tämänkin vuoksi edistyminen tuntuu hiukan hitaalta, sillä käyttämässämme kirjassa ostostilanteita käsittelevä kappale on vasta tulossa. Puhumista olen nyt harjoitellut käytännössä, yritän aina saada esimerkiksi hinnasta selvää katsomatta kassakonetta. Ruuan tilaamisessa ja ostoksilla olen yrittänyt sanoa mitä osaan. Kielen opiskelu on kyllä innostavaa, kun sitä voi hyödyntää välittömästi luokkahuoneen ulkopuolella.

Huomenna olemme suuntaamassa päiväretkelle Zhujiajiaon vesikaupunkiin, joka sijaitsee Shanghain lähistöllä. Viikonloppuna oli suunnitelmissa poiketa mm. avioliittomarkkinoilla (sanoinhan joskus, että joka asialle löytyy täältä markkinat). Maanantaina lähden Murun kanssa Hanoihin muutaman päivän reissulle (perjantaina takaisin). Blogissa seuraavalla kerralla retkikuulumisia. 

Luokkamme paperiaskartelun jälkeen

Virallinen luokkakuva. Edessä oranssissa ruutupaidassa opettajamme Ms. Zhang, eräs sydämellisimmistä  ja herttaisimmista ihmisistä, joita olen koskaan kohdannut.