Hei taas.
Mainitsin taannoin, että olin menossa tapaamaan ystävällistä brittinaapuria sekä klubitalolla pidettävään naisten tutustumisiltaan. Tapaaminen Sallyn kanssa meni ihan hyvin ja hän auttoi minua hommaamaan kiinalaisen puhelinliittymän. (En ole ostanut toista puhelinta, joten tiedoksenne, että en pidä suomalaista liittymää nyt päällä.) Kävimme tuoretorilla, joka oli oikeastaan kauppahallin tyylinen paikka. Paikka saattoi olla sama, jossa myyjät nukkuivat ensimmäisellä vierailullani. Nyt kuitenkin kaupanteko onnistui ja minä maistoin ensimmäistä kertaa herkullista litsi-hedelmää. Lohikäärmehedelmän ostin kerran kaupasta, mutta sen maku ei ollut kovin vahva. Monta uutta ja maukasta hedelmää on varmasti vielä testaamatta... sitä haisevaa durianiakaan en ole vielä uskaltanut ostaa.
Keskiviikkoiltana olin sitten siellä klubitalon naistenillassa. Paikalle kokoontunut seurue koostui enimmäkseen minua vanhemmista jenkeistä. Minulla oli jonkin verran kieliongelmaa ja en kokenut oloani kauhean kotoisaksi. Ajattelin mennä paikalle jatkossakin, mutta otan nämä tapaamiset varmaan enemmän englannin kielen keskustelukerhon tyyppisenä tilanteena.
Loppuviikosta kävin kaupungilla Annan kanssa, sellaisella "taidealueella". Siellä oli gallerioiden lisäksi kivoja pikkumyymälöitä ja ruokapaikkoja. Alue oli jotenkin eurooppalaistyylinen, ainakin ruokatarjonnasta päätellen. Tosin yksi koju möi jäätelö- tai mehujääpuikkoja, joissa vaihtoehtoina oli perinteisiä kiinalaisia makuja, kuten red bean (yummee!).
Tänään taas olin miehen kanssa Century Parkissa, jossa vuokrasimme nelipyöräisen menopelin. Joitakin viileämpiäkin päiviä on onneksi ollut (alle 30 astetta jo), mutta kyllä tänään taas hiki valui ulkoillessa. Illalla sitten ruvettiin vaihtamaan huonekalujen järjestystä, ikään kuin ei vielä olisi tullut hikoiltua tarpeeksi. Uurastus kannatti, sillä nyt on täällä kotona mukavampi olla, kun on omaa käden jälkeä näkyvissä.
Kiinalaisten sisustustyyli on korea, kullattuja ovenkahvoja ja hanoja, kullattuja ihan-mitä-vain. Massiivisia tekokukka-asetelmia. Tärkeintä on, että asiat näyttävät hienoilta päälle päin. Ihan erilainen maku kuin valtaosalla suomalaisia. Ehkä sen takia täällä on näitä feikkilaukkuja ja muita.
Mainitsin taannoin, että olin menossa tapaamaan ystävällistä brittinaapuria sekä klubitalolla pidettävään naisten tutustumisiltaan. Tapaaminen Sallyn kanssa meni ihan hyvin ja hän auttoi minua hommaamaan kiinalaisen puhelinliittymän. (En ole ostanut toista puhelinta, joten tiedoksenne, että en pidä suomalaista liittymää nyt päällä.) Kävimme tuoretorilla, joka oli oikeastaan kauppahallin tyylinen paikka. Paikka saattoi olla sama, jossa myyjät nukkuivat ensimmäisellä vierailullani. Nyt kuitenkin kaupanteko onnistui ja minä maistoin ensimmäistä kertaa herkullista litsi-hedelmää. Lohikäärmehedelmän ostin kerran kaupasta, mutta sen maku ei ollut kovin vahva. Monta uutta ja maukasta hedelmää on varmasti vielä testaamatta... sitä haisevaa durianiakaan en ole vielä uskaltanut ostaa.
Keskiviikkoiltana olin sitten siellä klubitalon naistenillassa. Paikalle kokoontunut seurue koostui enimmäkseen minua vanhemmista jenkeistä. Minulla oli jonkin verran kieliongelmaa ja en kokenut oloani kauhean kotoisaksi. Ajattelin mennä paikalle jatkossakin, mutta otan nämä tapaamiset varmaan enemmän englannin kielen keskustelukerhon tyyppisenä tilanteena.
Loppuviikosta kävin kaupungilla Annan kanssa, sellaisella "taidealueella". Siellä oli gallerioiden lisäksi kivoja pikkumyymälöitä ja ruokapaikkoja. Alue oli jotenkin eurooppalaistyylinen, ainakin ruokatarjonnasta päätellen. Tosin yksi koju möi jäätelö- tai mehujääpuikkoja, joissa vaihtoehtoina oli perinteisiä kiinalaisia makuja, kuten red bean (yummee!).
Tänään taas olin miehen kanssa Century Parkissa, jossa vuokrasimme nelipyöräisen menopelin. Joitakin viileämpiäkin päiviä on onneksi ollut (alle 30 astetta jo), mutta kyllä tänään taas hiki valui ulkoillessa. Illalla sitten ruvettiin vaihtamaan huonekalujen järjestystä, ikään kuin ei vielä olisi tullut hikoiltua tarpeeksi. Uurastus kannatti, sillä nyt on täällä kotona mukavampi olla, kun on omaa käden jälkeä näkyvissä.
 |
| Minä kuskin paikalla Century Parkissa. Puisto oli iso, pääsymaksu reilun euron. Koiria ei tuonne saa viedä. |
Kiinalaisten sisustustyyli on korea, kullattuja ovenkahvoja ja hanoja, kullattuja ihan-mitä-vain. Massiivisia tekokukka-asetelmia. Tärkeintä on, että asiat näyttävät hienoilta päälle päin. Ihan erilainen maku kuin valtaosalla suomalaisia. Ehkä sen takia täällä on näitä feikkilaukkuja ja muita.
 |
| Feikkimarkkinoilla voi valita, minkä merkkiset kengät ostaisikaan. |
 |
| Tai sitten voi käydä suutarilla teettämässä popot. |
Tämä kommentti tulee jälkikäteen, mutta pitää kutinsa monen postauksesi suhteen: kirjoitat hyvin mielenkiintoisesti, arjen havainnoista ja omista kokemuksistasi, ihan kuin pääsisi jo osalliseksi tunnelmiin. Oma Kiinan tuntemukseni on lisääntynyt hurjasti jo muutaman viikon aikana, kiitos blogisi. Teidän luokse Kiinaan pitää kyllä ehdottomasti päästä käymään :)! Haleja ja paljon terveisiä!
VastaaPoista