Viikonloppu vetelee jälleen viimeisiään. Perjantai oli osaltani vähän huono päivä, koska en ollut kehitellyt sille mitään ohjelmaa. Lopputuloksena vetelehdin ja nokostelin ja tuli jopa vähän koti-ikävä. Mieli oli maassa. Taidan olla niitä ihmisiä, joille rutiinit ja rakenne tuovat jonkinlaista turvaa ja tasapainoa elämään. Pelkkä Rollen ulkoiluttaminen ei kuitenkaan riitä. Olenkin nyt selvittänyt, millaisia kielikouluja täällä Shanghaissa on, ja pyrin aloittamaan opinnot elo-syyskuun vaihteessa. Saan opiskella 80 tuntia miehen työpaikan laskuun ja siitä eteenpäin täytyy mennä omalla kustannuksella. Kun positiivisesti ajattelee, niin kiinan tunti olisi oikein hyvä motiivi lähteä aamulla liikenteeseen ja heti tunnin jälkeen voisi testata uusia sanoja kaupungilla :)
Englannilla pärjääminen on täällä aivan satunnaista (harvinaista) ja tuurista kiinni. Esimerkkinä voisin kertoa sen, kun yritin postittaa papereita Shanghaissa sijaitsevaan Suomen konsulaattiin. Postitoimistossa ei edes otettu kirjettäni vastaan, koska osoite oli englanniksi, vaan ohjattiin käyttämään kiinaa. Ja osoitteen katu oli kuitenkin iso ja tunnettu katu. Virkailija katsoi sanakirjasta kaksi sanaa: "use chinese" ja kirjoitti ne minulle lapulle. Täältä saan varmaankin postini ihan hyvin perille Suomeen, mutta täällä päässä perille tuleminen voi siis olla epävarmaa ilman kiinalaisia merkkejä (ja muutenkin?).
Kiinalaisilla on myös mielenkiintoinen oma aksentti, kuten tietysti suomalaisillakin. Sen ymmärtäminen voi olla alkuun aika hankalaa, en ainakaan itse sitä vielä tajua. Kiinalaisten tekemät englannin kielioppivirheet ovat varsinainen klisee, mutta kyllä ne vaan naurattavat. Tässä pari otosta lauantaiselta ostosreissulta, minibussin sisältä:
Ei siinä mitään, kyllä sen ymmärtää, että Kiinassa puhutaan kiinaa, ja haluaisinkin sitä oppia. Haasteita siinä kyllä riittää! Ja toivottavasti tutustun johonkin jenkkiin tai brittiin, espanjalaisista puhumattakaan, ettei oma kielitaito rapistu ihan kokonaan.
Englannilla pärjääminen on täällä aivan satunnaista (harvinaista) ja tuurista kiinni. Esimerkkinä voisin kertoa sen, kun yritin postittaa papereita Shanghaissa sijaitsevaan Suomen konsulaattiin. Postitoimistossa ei edes otettu kirjettäni vastaan, koska osoite oli englanniksi, vaan ohjattiin käyttämään kiinaa. Ja osoitteen katu oli kuitenkin iso ja tunnettu katu. Virkailija katsoi sanakirjasta kaksi sanaa: "use chinese" ja kirjoitti ne minulle lapulle. Täältä saan varmaankin postini ihan hyvin perille Suomeen, mutta täällä päässä perille tuleminen voi siis olla epävarmaa ilman kiinalaisia merkkejä (ja muutenkin?).
Kiinalaisilla on myös mielenkiintoinen oma aksentti, kuten tietysti suomalaisillakin. Sen ymmärtäminen voi olla alkuun aika hankalaa, en ainakaan itse sitä vielä tajua. Kiinalaisten tekemät englannin kielioppivirheet ovat varsinainen klisee, mutta kyllä ne vaan naurattavat. Tässä pari otosta lauantaiselta ostosreissulta, minibussin sisältä:
 |
| Please the good safety belt in department |
 |
| Meet Carefully |
Ei siinä mitään, kyllä sen ymmärtää, että Kiinassa puhutaan kiinaa, ja haluaisinkin sitä oppia. Haasteita siinä kyllä riittää! Ja toivottavasti tutustun johonkin jenkkiin tai brittiin, espanjalaisista puhumattakaan, ettei oma kielitaito rapistu ihan kokonaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti