Tänään minusta tuli puolivahingossa jälleen yliopisto-opiskelija. Aloitan maanantaina kiinan opinnot Donghua yliopistossa! Kolmesti viikkoon kolme tuntia ja läksyt päälle.
Juttu meni niin, että keskiviikkona klubitalon naistenillassa tapasin yhden saksalaisen, joka suositteli paikkaa ja lähetti linkin ko. kouluun. Syyslukukukaudelle tosin oli pitänyt ilmoittautua jo kauan sitten. Tänään soitin sinne kysyäkseni mahdollisia vapaita paikkoja. He sanoivat että tulla sinne paikan päälle selvittämään, joten lähdin sinne sitten käymään ja kysymään. Kuinka ollakaan, siellä oli täysi hulina päällä, sillä lukukausi alkaa tosiaan maanantaina ja opiskelijoita on saapunut joka kolkasta ilmoittautumaan ja majoittumaan ja ties mitä. Mutta niin vain siellä sanottiin, että mahdun mukaan ja tunnissa kaikki oli hoidettu. Taas sai ihmetellä prosessin tehokkuutta. Siellä vain menin ihmiseltä toiselle ja tehtiin rekisteröityminen, otettiin kuva ja sain opiskelijakortin, maksoin lukukausimaksun, arvioitiin kurssin taso ja sain oppikirjat kainaloon. Lopuksi neuvottiin minne tulla maanantaiaamuna klo 9.25. Olen ihan tyytyväinen!
Kouluni on aika kaukana. Metrolla pääsee sinne, mutta meillä ei ole metroasemaa ihan vieressä. Jos se tuntuu olevan liian paha matka, niin voihan sitä opinahjoa sitten lukukauden päätyttyä vaihtaa. Positiivista on, että opinnot ovat halvempia kuin niissä yksityisissä kielikouluissa, joita olen tähän saakka katsonut. Lisäksi tuo on ihan iso kansainvälinen koulu, näkee varmaan monenlaista menijää siellä. En kuitenkaan usko, että minkäänlaisiin vapaa-ajan opiskelijajuttuihin enää otan osaa. Ikä painaa, eikä kiinnosta mitkään nuorisokekkerit.
Juttu meni niin, että keskiviikkona klubitalon naistenillassa tapasin yhden saksalaisen, joka suositteli paikkaa ja lähetti linkin ko. kouluun. Syyslukukukaudelle tosin oli pitänyt ilmoittautua jo kauan sitten. Tänään soitin sinne kysyäkseni mahdollisia vapaita paikkoja. He sanoivat että tulla sinne paikan päälle selvittämään, joten lähdin sinne sitten käymään ja kysymään. Kuinka ollakaan, siellä oli täysi hulina päällä, sillä lukukausi alkaa tosiaan maanantaina ja opiskelijoita on saapunut joka kolkasta ilmoittautumaan ja majoittumaan ja ties mitä. Mutta niin vain siellä sanottiin, että mahdun mukaan ja tunnissa kaikki oli hoidettu. Taas sai ihmetellä prosessin tehokkuutta. Siellä vain menin ihmiseltä toiselle ja tehtiin rekisteröityminen, otettiin kuva ja sain opiskelijakortin, maksoin lukukausimaksun, arvioitiin kurssin taso ja sain oppikirjat kainaloon. Lopuksi neuvottiin minne tulla maanantaiaamuna klo 9.25. Olen ihan tyytyväinen!
Kouluni on aika kaukana. Metrolla pääsee sinne, mutta meillä ei ole metroasemaa ihan vieressä. Jos se tuntuu olevan liian paha matka, niin voihan sitä opinahjoa sitten lukukauden päätyttyä vaihtaa. Positiivista on, että opinnot ovat halvempia kuin niissä yksityisissä kielikouluissa, joita olen tähän saakka katsonut. Lisäksi tuo on ihan iso kansainvälinen koulu, näkee varmaan monenlaista menijää siellä. En kuitenkaan usko, että minkäänlaisiin vapaa-ajan opiskelijajuttuihin enää otan osaa. Ikä painaa, eikä kiinnosta mitkään nuorisokekkerit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti